Lumitöitä raksalla ja vähän haaveilua

Siippani tekee joka talvi vähintään yhden ulkomaan työreissun. Mikä luulette olevan todennäköisyys sille, että juuri tuolloin sataa oikein urakalla lunta? Minä väitän, että se on sata prosenttia. Nimittäin ihan joka kerta olen joutunut rehkimään oikein olan takaa lumitöissä. Entisen talomme piha oli melkoisen suuri ja silloin kolattavaa alaa riitti. Nyt taas lumitöiden tekemiselle asettaa omat haasteensa erikokoiset ja näköiset rakennustarvikepinot. Ei nimittäin ole ihan helppoa saada lapioiduksi lunta rakennustarvikekasojen päältä ja väleistä. Pihakin on niin epätasainen, että aina kun pääset hyvään vauhtiin, tökkää kola ikävästi johonkin muhkuraan. Välillä uppoat lähes polvia myöten lumeen, kun astut sopivasti johonkin monttuun. Sitten kengistä lunta putsatessasi liukastut lumen alla piilossa olevaan pressuun ja mätkähdät takamuksellesi hankeen. Ei ole kivaa, ei yhtään - rakentaminen ja talvi on aivan kamala yhdistelmä :( Lupaan todellakin olla valittamatta lumitöistä sitten joskus, kun pihamme on valmis ja tasainen. Ja jos joskus meinaa lipsahtaa, niin muistelen sitten aina tätä raksatalvea...

Olen muutamilta tahoilta kuullut, että blogini on mukavan hyväntuulinen. Tuo on ollut tosi kiva kuulla - kiitos siitä! Tietenkin matkan varrelle on mahtunut vastoinkäymisiä, ja ainakin tällä hetkellä itse alan olla aika väsynyt koko raksailuun. Halusin kuitenkin jo alun perin, että blogini pysyisi yleisasenteeltaan positiivisena. Tarkoitus ei tietenkään ole kaunistella asioita, vaan toki pyrin kertomaan myös raksailun vaikeuksista, mutta toisaalta en kuitenkaan halua myöskään niitä ylikorostaa. Meillä on pääsääntöisesti kaikki mennyt tähän asti tosi hienosti, vaikka toki erinäisiä pikku juttuja onkin vastaan tullut. Mutta varmasti niitä tulee kaikille.

Ihan vähän jotain sisustusjuttua vielä... Olen jo pitkään haaveillut uudesta keittiönpöydästä. Meinasin hankkia sellaisen jo edelliseen kotiimme, mutta onneksi en sitä tehnyt, sillä tuo nykyinen sopii tähän väliaikaseenkin asuntoon (on nimittäin neljän hengen pöytä, joka on jatkettavissa). Uuteen kotiin haluan kuitenkin sitten aikanaan uuden pöydän. Se ei ehkä ole ihan ensimmäisenä hankintalistalla, mutta on kuitenkin. Olen jo pitkään haaveillut kuuden hengen lankkupöydästä. Alla pari kuvaa, jotka lainattu Romuritarin sivuilta.

Itseäni viehättäisi jotenkin tosi kovasti tuo valkoinen pöytä, mutta Siippa taas tykkää enemmän tummasta. Keskustelu tältä osin siis jatkuu vielä :) Pöydän kanssa tulisi meille ehkä kuitenkin jotkut kangas-/nahkatuolit, vaikka kyllä tuo penkkikin on toisaalta tosi kiva. Hmm...

Me onneksi saatiin paljon huonekaluja mahtumaan nykyiseen asuntoomme, joten kovin paljon uutta ei tarvitse ostaa. Sohva kuitenkin on yksi niistä, joka täytyy hankkia uuteen kotiin. Olen haaveillut Furninovan pianojalkaisesta Birmingham-sohvasta.

Kuva Kruunukalusteen sivuilta.

Tuo valkoinen olisi värinä hieno, mutta taitaa olla liian arka. Vaikka Siippa suostuisi vielä valkoiseen ruokapöytään, niin sohva onkin sitten jo toinen juttu. Sohvalle kaveriksi voisi hankkia sellaisen divaanituolin, jotta olisi kummallekin paikka, jossa pötkötellä :) En tosin ole vielä mittaillut, saako olohuoneeseemme edes järkevästi mahtumaan tuollaista sohvaa ja divaanituolia. Olohuoneemme kun on hiukan hankalan muotoinen - kuka lie suunnitellut ;)

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!