Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

maanantai 22. syyskuuta 2014

Yläkerran kylpyhuone mietinnässä

Olen viime päivinä hiukan pohdiskellut, millaisen kylppärin haluaisin yläkertaan. Olen jo pitkään haaveillut tassuammeesta ja sellainen meille on ehdottomasti tulossa. Näin kerran K-Raudassa kierrellessäni yhdistelmän, joka jotenkin jäi mieleen:


Valkoinen amme hopeisine tassuineen kiiltävänmustaa lattiaa vasten näyttää vaan jotenkin niin kertakaikkisen hyvältä ainakin minun silmääni. Tässä on jotenkin sitä arjen luksusta. Voisinkin hyvin ajatella, että meille tulisi yläkerran kylppäriin tassuammeen kaveriksi kiiltävänmusta lattia ja ehkä jopa ammeen taakse jäävä seinä voisi olla musta. Muut seinät olisivat valkoista laattaa. Kalusteetkin voisivat noudattaa samaa mustavalkoista linjaa tähän tyyliin:

Kuva lainattu Topi-keittiöiden sivulta.
Siippa haluaisi tassuammeesta ehkä jopa mustavalkoisen version eli tämän, mutta minä en tuohon vielä ihan täysin ole lämmennyt, ja silloin kyllä musta lattia/seinä olisi jo liikaa.

Olen pääasiassa maanläheisiin väreihin ja perinteiseen tyyliin mieltynyt sisustaja, mutta jotenkin tuo mustavalkoinen linja kylpyhuoneessa tuntuu ainakin tällä hetkellä kovin hyvältä idealta. Mitä mieltä sinä olet?

Tänään on jätetty rakennuslupahakemus sisään, joten sen suhteen ei nyt sitten muuta kuin odotellaan... Siippa tapaa huomenna lvi-suunnittelijan, minä taas olen menossa keskiviikkona keittiösuunnittelijan luokse. Tuo keittiö on jotenkin edelleenkin minulle sellaista harmaata aluetta, josta en saa oikein otetta. Monesta asiasta minulla on jo aika selkeä visio olemassa, mutta keittiö ei kuulu niihin. Toivottavasti suunnittelijalla on enemmän ajatuksia ja näkemystä :)

torstai 18. syyskuuta 2014

Tähän rakennetaan aito KANNUSTALO

Olen maannut koko päivän kotona syysflunssan kourissa, ja jouduin lähettämään Siipan katsomaan Vastaavan kanssa rakennuslupapaperit kuntoon. Paperisodan hoitaminen on tähän asti ollut kokonaan minun vastuullani, se kun taitaa ylipäänsä meidän perheessä olla enemmän minun heiniäni. Siippa palasi kotiin ison "Tähän rakennetaan aito KANNUSTALO" -kyltin kera, joka on tarkoitus viedä tontille. Miten pienestä sitä voikaan ihminen tulla iloiseksi. Vihdoinkin jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa :)

Pääkuvanippu tuli postissa tiistaina. Huomasin julkisivukuvissa ilmansuuntavirheen, johon saimme tänään korjaukset talon kuvien osalta, mutta tallin osalta kuvat ovat vieläkin korjaamatta. Jotenkin tuntuu niin harmittavalta kaikki tämä ylimääräinen säätö tässä vaiheessa, vaikka pikkujutuista onkin kyse. Rakennustarkastajamme tuntuu olevan vaan niin pilkuntarkka ihminen, että mikään sinne päin ei hänelle käy. No, toivottavasti ehdimme saamaan vielä viimeisetkin korjatut kuvat ennen tiistaita, jolloin lupahakemus pitää viimeistään jättää sisään. Talotehtaalta pitäisi tulla vielä energiatodistus ja naapurin kuuleminen pitää suorittaa viikonlopun aikana. Sitten paperit taitavatkin olla jo kasassa. Tältä näyttää nippu tällä hetkellä:

Pari paperia kuntaan toimitettavaksi.

Siippa on kysellyt tarjouksia maansiirtotöistä sekä lvi-töistä. Lvi-töiden osalta olemme kyllä laskeneet budjettimme ihan alakanttiin. Budjetoinnista kaikki tuntemani talonrakentajat ovat sanoneet, että vaikeaa on ja aina menee yli. Niin näyttää käyvän meillekin. Miksiköhän niin?!? Sähkösuunnitelma kuului meillä talopakettiin, ja siihen liittyvä esitietolomake pitäisi palauttaa suunnitelman laatijalle pikimmiten. Mihinköhän sitä haluaisi/tarvitsisi pistorasioita ja valaisimia sijoittaa? Ehkä jo ensi viikolla menen käymään jossain keittiöfirmassa tekemässä hiukan keittiösuunnitelmia, niin tietää sitten sanoa vesipisteiden ja lieden sijoittelun noita sähkö- ja lvi-suunnitelmia varten. Kyllä tässä puuhaa tuntuu siis riittävän...

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Syksyn ensimmäiset sukat

Appivanhemmilla oli lauantaina yhteiset 120-vuotissynttärit. Anoppi vihjaisi muutama viikko takaperin, että he voisivat huolia joululahjaksi taas sukat, kun edellisistä on jo useampi vuosi ja appiukkokin on kuulemma omansa jo puhki kuluttanut. Koska syntymäpäiviin oli tuolloin ihan riittävästi vielä aikaa, päätin tarttua heti puikkoihin - nopeastihan kahdet sukat tekaisee. Kotona sattui olemaan kokonaiset kerät vain vaaleansinistä ja aniliininpunaista lankaa. Jämäkerät löytyivät petroolin ja violetin sävyisinä. Ei ehkä ihan perinteisimmät värivalinnat 60-vuotiaille, mutta tällaiset niistä nyt sitten tuli:

Sukat Novitan seiskaveikasta.

Sukat olen tehnyt ihan perussukkien ohjeella.  Olen jotenkin niin kovin tykästynyt tuohon varren ja sukan päällysosan neuleeseen, että olen tehnyt tällä tyylillä jo useammat sukat.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Kärsimätöntä odottelua

Tänään töistä kotiuduttuamme meitä odotti postissa talokansio. Vielä se on kovin kovin tyhjä, mutta ehkä se siitä pikku hiljaa rupeaa täyttymään. Iltalukemisiksi saatiin myös Ympäristöministeriön Ympäristöopas nro 76, Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja. Varmaan ihan hirmuisen mielenkiintoinen ;) Samassa paketissa oli myös hienot raksaliivit meille kummallekin - kumpikin totta kai kokoa XL. Eikös näytäkin aika pätevältä?


Siippa totesi liivin olevan varsin kätevä myös kokatessa: suola- ja pippurimyllyt saa kätevästi roikkumaan ja taskuihin mahtuu maustepurkki poikineen :) Kuten ehkä arvaatte, odottelu hiukan tympii jo, ja pitää tikusta keksiä asiaa... Toki taustalla kai jotain tapahtuu koko ajan - siippa muun muassa on pyydellyt tarjouksia lvi-töistä. Minusta taas tuntuu, että otan kohta lapion ja lähden itse tonttia kaivelemaan, että saataisiin hommat oikeasti alkuun. Tämä odottelu ei kyllä sovellu ollenkaan minunlaiselleni kärsimättömälle luonteelle :(

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

(Toivottavasti) viimeiset viilaukset

Perjantaina saatiin talotehtaalta lausuntosarja tarkastettavaksi ja kommentoitavaksi. Nyt olisi siis aika tehdä viime hetken viilaukset. Tämän jälkeen joka ikisestä muutoksesta joutuu sitten pulittamaan ylimääräistä. Kävimmekin viikonlopun aikana siipan kanssa kuvia läpi ja kirjasimme ylös omia muutoksia (ehkä jopa sellaisia, joilla ei tässä kohdin olisi mitään merkitystä, mutta tuleepa nekin kirjattua jonnekin ylös). On se muuten jännä, että vaikka näitä kuvia on jo tullut tuijoteltua kerran jos toisenkin, edelleenkin keksittiin niihin korjauksia/lisäyksiä. Voikohan lopputulokseen oikeastaan koskaan olla täysin tyytyväinen?!?

Kuvat käyvät vielä kierroksella rakennusvalvonnassakin, jottei ainakaan sieltä tule sitten enää mitään yllätyksiä myöhemmin. Jotenkin tuntuu, että kaikki etenee tällä hetkellä niin toivottoman hitaasti. En käsitä, miten ikinä tontti voi ehtiä valmiiksi vastaanottamaan taloa marraskuun puolivälissä. Mutta vastaava ei ainakaan vielä ole osoittanut liiemmälti huolta tämän suhteen, joten ehkä minunkin pitäisi yrittää rauhoittua. Pohjatöiden ja perustusten tekeminen ei kai sitten kuitenkaan loppupeleissä vie kovin montaa viikkoa.

Lausuntosarjaa kommentteineen.
Tänään käytiin tontilla mittailemassa. Tontilla kasvaa viisi isoa mäntyä, joista kolme on mittausten mukaan liian lähellä autotallia. Kaksi muutakaan ei ole niin kummoista, että niitä varta vasten säilyttää haluaisimme. Tulimmekin siipan kanssa siihen tulokseen, että kaadetaan kaikki pois. Tontille voisi näyttää myös hiukan raivaussahaa, vaikkei se ihan välttämätöntä kai olekaan - koivu yms. ryteikkö on kuitenkin sen verran pientä, että sen saisi kyllä ihan kaivurillakin nurin. Mutta tulisipa sentään edes itselle sellainen olo, että jotain tapahtuu.

Tallin paikan mittailua.

tiistai 2. syyskuuta 2014

Piirustelua

Viikonloppuna pläräsin läpi autotallin kuvia sisältäviä kansioita, ja yritin saada päässäni muodostumaan kuvaa siitä, millainen talli meille olisi järkevin. Olin pyytänyt Virossa reissussa ollutta siippaa pohtimaan, millaisen tallin hän haluaisi. Eilen sitten juttelimme asiasta ja totesimme, että kumpikin olimme lopulta päätyneet samaan ratkaisuun eli kahden auton talliin ja varastoon. Tämä lähinnä siksi, että yhden auton tallista olisi meidän tontillamme joutunut tekemään niin pienen, ettei siellä juurikaan mitään olisi mahtunut puuhastelemaan. Eilisen illan vietinkin sitten kynän, viivottimen ja leivinpaperin parissa luonnostellen tallin pohjaa. Tällainen siitä nyt tuli (sotkut tulivat skannatessa):

Talliluonnos
Tallirakennus ei tosiaan tule olemaan koolla pilattu, mutta mielestäni sain ihan kohtuullisen hyvin mahtumaan kaiken, mitä pitikin. Lämmintä varastotilaa tulee ihan siedettävä määrä, ja tallin puolelle jäi siipalle pieni touhunurkkauskin :) Tämän kuvan lähetin Kannustalon edustajalle, ja hän toimitti sen sellaisenaan talotehtaalle pääpiirustusten tekemistä varten. Sain vielä päälle kehut hyvästä kuvasta. Kyllä lämmitti tällaisen pienen wannabe-arkkitehdin mieltä :) Talostahan olin aikoinaan tehnyt ihan samanlaiset piirrokset. Talotehtaan edustaja kaivoi jo silloin ekalla tapaamisella  kynää ja paperia esiin talon pohjan luonnostelua varten, mutta kynä putosi saman tien pöydälle, kun läväytin leivinpaperipiirrokseni hänen nenänsä eteen. Ilmeisesti ei sitten ole kovin yleistä, että ihmiset tulevat talokaupoille omien pitkälle viilattujen suunnitelmien kanssa.

Autotallin piirtelyn jälkeen jatkoin pihapiirin luonnostelulla. Asemapiirrokseen pitää sijoitella jo jotain pihan toimintoja. Pohdin siinä samalla jo vähän pihaakin. Tällaisilta näyttävät ne (vielä erittäin alkuvaiheessa olevat) suunnitelmat:

Meidän tontin asemointia.
Tämänkin kuvan lähetin eteenpäin, ja saimme tänään jo luonnoksen asemapiirroksesta, joka oli näiden raapustusteni pohjalta laadittu. Tallikin oli saatu mahdutettua rakentamisalueen rajojen sisään, eikä naapurin puoleiselle seinustalle näin ollen tarvitse tehdä paloseinää, mikä on kustannusten kannalta aina plussaa. Pienenä yksityiskohtana tästä kerrottakoon, että rakennusten välisen etäisyyden olisi kuulemma hyvä olla neljä metriä ja meillä tulee olemaan 4,19 metriä eli kevyesti mahtuu :) Muutoinkin tuntuu, että meillä kaikki rakennusoikeudet sun muut menevät tosi hilkulle, mutta riittävät silti juuri ja juuri, niin ettei mistään tarvitse tinkiä (paitsi siitä, että takaterassia ei saada lasitettua, mutta se ei onneksi ollut toivelistallammekaan kovin korkealla). Kyllä tämä selkeästi siis meidän unelmien talolle tarkoitettu paikka on, näin haluan uskoa :)

Toiveenamme olisi, että saisimme autotallin takana olevassa tontinnurkassa metsänpohjaa säilytettyä. Mikäli tämä ei onnistu, pitänee harkita siirtokunttaa. Sitä haluaisin myös puuvajan ympärille - se sopisi mielestäni jotenkin tosi kivasti yhteen sellaisen rakovajan kanssa. Jos joku ei tiedä, mitä on kuntta, esimerkiksi täältä voi käydä vakoilemassa. Nurmikkoakin näyttäisi jäävän ihan siedettävä määrä, eikä jalkapallokentän verran, kuten entisessä pihassamme oli.

Ps. En ole tainnut muistaa kertoa, mihin lopputulemaan päädyimme sisäovien kanssa. Valitsimme lopulta välioviksi Linen 1-peiliset ovet. Siippa tykkäsi noista kaikkein eniten alusta alkaen, ja kosteantilan ovena ei ollut saatavissa kuin tuo tai sellainen tavanomainen kolmipeilinen, jota emme halunneet. Näillä perusteilla päätös oli sitten lopulta aika selkeä :)