Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

torstai 28. elokuuta 2014

Talotoimittaja valittu

Blogin nimeä ei tarvitse muuttaa - meille tulee Kannustalo :) Talotoimittajan valinta ei ollut mikään ihan helppo päätös, vaikka kovasti Kannustaloon kallellaan olimme jo alusta saakka. Yhdeltä kilpailevalta firmalta pyysin tarjouksen jo kesällä, mutta koska mitään ei sieltä koskaan kuulunut, päätimme suosiolla unohtaa sen. Vielä ihan loppumetreillä päädyimme tilaamaan tarjouksen toiselta firmalta. Kilpailijan tarjoussisältöön kuului huomattavasti enemmän tavaraa kuin Kannustaloilla, mikä vaikeutti tarjousten vertailemista. Kilpailijan kokonaishinta olisi ehkä jäänyt jonkin verran alhaisemmaksi. Jokin kuitenkin mietitytti, emmekä toisaalta halunneet antaa hinnan olevan ainoa ratkaiseva tekijä. Useampi tuskainen ilta tuli vietettyä tarjouksia tuijotellen. Mutta mikä lopulta ratkaisi pelin? Ehkä se oli sitten se tunne. Kävimme nimittäin kylässä Mukavampi muuttovalmis raksalla ja siinä lähistöllä oli myös kaksi Kannustaloa. Ohi ajaessamme huokailimme ihastuksesta - tällä kertaa myös siippa. Ja päätös oli tehty!

Sitten olikin aika laittaa rattaat pyörimään oikeasti. Toissa päivänä käytiin pankissa, eilen kävin vastaavan työnjohtajamme juttusilla ja viilasimme vielä aikatauluja ja asemapiirrosta sun muuta. Illalla kävimme siipan kanssa läpi tilaukseen tulevat muutokset ja tänään kävimme pistämässä nimet alle hankintasopimukseen. Huhhuijaa, se on menoa nyt!

Siinä ne nyt on: hankintasopimus, tilauserittely ja kuvat.
Talopakettitoimitus on viikolla 47 eli marraskuun puolivälissä. Kipakka alku on tiedossa, joten ei kyllä tarvitse paljon miettiä, mitä vapaa-ajallaan tekisi :) Kunnasta olen tilaillut tonttikarttoja sun muita rakennuslupahakemuksen liitteeksi tarvittavaa. Ja olen yrittänyt täyttää niitä rakennuslupahakemuksen liitteeksi tulevia kaavakkeita, joiden täyttämiseen ei tunnu välillä oma tutkinto riittävän :( Miten rakennuslupaa hakiessa muka voisi olla jo tiedossa esimerkiksi luvan numero? Sain tosin ihan hyvän vinkin vastaavalta - täytä ne kohdat, mitkä tiedät ja unohda muut, kaikkia kohtia ei tarvitse täyttää. En tosin ymmärrä yhtään, miksi kaavakkeissa on kohtia, joita ei oletetakaan täytettävän.

Seuraavaksi kotitehtäväksi saimme miettiä autotallia. Olisiko se sitten yhden auton talli ja katos vaiko kahden auton talli? Vastaava antoi kaksi mapillista kuvia erilaisista talliratkaisuista - jos niistä löytyisi joku mieluinen meillekin :) Tontilla pitää myös käydä mittailemassa, pitääkö siellä olevat isot puut kaataa, vai voiko ne jättää pystyyn.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Lohkominen

Eilen oli tonttimme lohkominen. Tontti oli pyykitetty jo aiemmin viereisten kunnan alueiden lohkomisen yhteydessä, joten maastossa vain tarkastettiin, että kaikki pyykit olivat siellä missä pitikin. Yksi pyykki on aikanaan porattu isoon kiveen, ja sen jälkeen kunta oli käynyt kaivamassa tiealuetta. Nyt pyykki killuun tyhjän päällä, kun hiekat kiven alta on kaivettu pois. Tontin nurkkaa on joka tapauksessa pakko muotoilla maansiirtotöiden yhteydessä, eikä pyykkikiveä oikein voi silloin jättää paikoilleen. Sovimmekin insinöörin kanssa, että hän käy laittamassa pyykin lopulliselle paikalleen sitten, kun olemme saaneet tontin reunojen muotoilut tehtyä.

Matti mittaa
Pyykki
Tonttimme nimeksi ei tullut Kukkulan kuningas, jota insinööri ehdotti, vaan siitä tuli Mäkitupa :) Kooksi täsmentyi 998 neliötä eli neliön vähemmän kuin mitä arvio pinta-ala oli. Noh, ehkä me mahdutaan - eipä tarvitse laittaa sitä nurmikkoa niin paljoa ;)

Muuten tässä onkin kiivain talopakettitoimittajan valintaprosessi meneillään ja sen aiheuttama tuska ja ahdistus on suurempi, kuin osasin etukäteen kuvitella. Kerron lisää joku toinen kerta - sitten, kun on saatu ajatuksia kasaan ja päätöksiä tehtyä.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Uusi taustakuva

Kesä alkaa kääntymään syksyyn päin - yhtenä varmana merkkinä tästä on, että sormeni alkavat syyhytä neuletöiden pariin. Aiemmin olen julkaissut neuletöiden kuvia facebookissa, mutta ehkä jatkossa laitan niitä tänne - kaiken raksajutun sekaan tietenkin :) Vielä en ole yhtään työtä aloittanut (yksi mattoprojekti on viime talvelta vielä kesken), mutta lankakaupoilla olen jo kerran käynyt ;)

Olen jo jonkin aikaa pohtinut, että haluaisin blogiini taustakuvan, jossa yhdistyisi taloprojekti ja neuletyöt. No, tällainen siitä nyt lopulta sitten tuli.


Ei ollut nimittäin ihan helppoa saada aikaiseksi asettelua, joka toimisi useamman kokoisella näytölle. Parempaan en nyt pystynyt. Ainakin omalla 13 tuuman näytöllä reunat leikkautuu ihan liiaksikin pois, mutta isommalla näytöllä näyttää siedettävämmältä, vaikka siinäkään ei koko kuva näy :( Noh, katsotaan jaksanko joskus askarrella paremman.

lauantai 16. elokuuta 2014

Oviongelma

Olen tehnyt itselleni ongelman sisäovista. En nimittäin enää yhtään tiedä, millaiset sisäovet haluaisin uuteen taloomme, ja ne pitäisi valita jo talopakettivaiheessa.

Olen jo pitkään ihaillut perinteisiä nelipeilisiä ovia, näitä siis, ja suunnittelin jopa jossain vaiheessa puolitosissani tuollaisten ovien vaihtoa jo edelliseen taloomme. Talopakettiin kuuluisi perinteiset kolmipeiliset ovet, jotka on ihan jees, mutta edellisessä talossamme oli sellaiset, enkä niille oikein lämpene. Toisaalta jotkut ihan tosi selkeät ovet ovat myös tosi kivoja, nämä esimerkiksi tai hiukan perinteisempänä mallina nämä.

Haluaisin kuitenkin, että kosteantilan ovet, joita tulee kylpyhuoneeseen kaksi, olisivat samanlaisia kuin muutkin umpiovet. Lisäksi niiden on oltava umpiovia, koska en todellakaan halua, että kylpyhuoneen ja vierashuoneen välisestä ovesta näkee läpi (edes silhuetteja). Tämä ilmeisesti rajaakin sitten jo vaihtoehtoja. Meille tulee väistämättä ainakin kahdenlaisia sisäovia, koska muutamasta ovesta tulee lasiovia. En kuitenkaan haluaisi, että ovia on kovin montaa eri mallia. Yksi ongelma on myös siipan studiotilan ovi, jonka pitäisi olla ääntä eristävä - sekin kun saisi olla malliltaan samanlainen kuin muut umpiovet. Tämäkin rajaa vaihtoehtoja. Toisena päivänä olen ihan varma, että haluaisin perinteiset yksipeiliset, toisena taas nelipeiliset...

Olen yrittänyt kaivaa internetin ihmeellisestä maailmasta sisäkuvia taloista, jotta näkisin eri ovimalleja "luonnossa". Kuvien löytäminen on kuitenkin osoittautunut varsin hankalaksi :( Samalla kauhunsekaisin tuntein pohdin, miten tuskallinen tie onkaan vielä edessä, jos jo tässä vaiheessa olen ihan solmussa näiden valintojen kanssa. Minä taidan olla maailman huonoin tekemään päätöksiä - vatvon vaan vatvomistaan (usein vielä senkin jälkeen, kun päätös on jo tehty).

Ps. Kotonamme alkaa näyttää jo ihan kodilta, vaikka esimerkiksi verhot vielä puuttuukin...

torstai 14. elokuuta 2014

Vierailu rakennusvalvonnassa

Tapahtui tänään kunnantalolla:

Odottelimme jo hyvissä ajoin hattu kourassa rakennustarkastajan oven ulkopuolella, että hänen korkeutensa suvaitsee ottaa meidät vastaan. Olimme valmistautuneet perustelemaan, miksi juuri meidän pitäisi saada mansardikattoinen talo. Jonkin aikaa odoteltuamme pääsimme vihdoin saman pöydän ääreen ja levittämään luonnoskuvat hänen korkeutensa nenän eteen.

Keskustelun avannut "Se teidän tontti on siis siinä suojeltujen talojen naapurissa?" sai niskavillani nousemaan pystyy ja kämmenet hikoamaan. Valmistauduin jo pitämään palopuhetta siitä, miten hyvin mansardikattoinen perinnetalo sopii juuri tuohon ympäristöön. "Minähän laitoinkin jo siinä sähköpostissa, että mansardi käy tuohon kyllä", loksautti leukani auki ja vei sanat suustani. Hyvä niin, sillä muuten olisin möläyttänyt, että en minä ikinä ole mitään sähköpostia saanut, vaikka asiaa kyllä jo tontin ostovaiheessa kysyinkin. Tämän jälkeen tunnelma olikin meidän puolelta huomattavasti rentoutuneempi ja yritimme vain peitellä hymyä :)

Totta tosiaan, mansardikatto ei tulisi olemaan mikään ongelma, kerrosluvun ylitys (mitä minun laskelmieni mukaan ei tosin edes tulisi, mutta en viitsinyt käydä kinaamaan, ettei hänen korkeutensa vaan muuttaisi mieltään muunkin suhteen) menisi vähäisenä poikkeamisena ja peittoalaan (joka meillä tulee menemään todella kortille) sallittaisiin kyllä muutaman neliön ylitys. Ja meillä oli suupielet korvissa!

Mukaan saimme listan liitteistä, joita rakennusluvan liitteeksi pitää hankkia. Siinä on rastittuna 14 kohtaa. Kaikkein pöljimmältä tuntuu, että meidän pitää pyytää toiselta kunnan viranomaiselta paperi, joka pitää toimittaa toiselle kunnan viranomaiselle. Byrokratian luvattu maa tämä Suomi!


Palaverista kotiuduttuamme soitin talotehtaan edustajalle ja hän oli suorastaan hämmästynyt, ettei mitään mutinoita tullut. Joten ei muuta kuin eteenpäin ja pakettia tontille vielä ennen joulua, jos hyvin käy...

maanantai 11. elokuuta 2014

Muuttotohinaa

Blogin hiljaiseloon on varsin looginen syy. Muutimme viime viikon torstaina. Omakotitalon sisällön pakkaaminen laatikoihin ja siirtäminen 57 neliöiseen kerrostalokaksioon ei ollut mikään ihan pikku juttu. Paljon tavaraa onnistuin onneksi myymään pois etukäteen, ja osan saimme säilöön sukulaisten nurkkiin, sillä emmehän me muuten mitenkään päin olisi mahtuneet uuteen kotiimme.

Itse muuttopäivä sujui ilman sen kummempia kommelluksia ja varsinainen muutto oli suoritettu alle neljässä tunnissa - kiitos tehokkaiden apureiden, jotka painostavasta helteestä huolimatta jaksoivat urheasti kantaa tavaroita. Ukkossadekin tuli onneksi vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tavarat olivat jo sisällä ja muuttoväellä ruokalautaset nenän edessä :)

Tältä näytti tilanne uudessa kodissamme muuttomiesten ja -naisten poistuttua paikalta.
Perjantain olimmekin kumpikin töissä, mutta lauantaina suuntasimme vielä vanhalle kodillemme suorittamaan loppusiivouksen. Tyhjyyttään vain kumisivat paikat siellä. Toivomme talon olevan hyvä koti uusille omistajille, vähintään yhtä hyvä kuin se oli meille.




Kerran jos toisenkin olen saanut vastata kysymykseen, eikö ole yhtään haikeaa muuttaa. Koko ajan olen sanonut, että eipä oikeastaan. Ja se on ollut totuus. Loppusiivouksen tehtyäni kiersin vielä kerran läpi puutarhani, katsoin maasta nousevia porkkanoita ja puussa olevia omenanraakileita. Siinä kohdin tuli tippa linssiin ja iski hetkellinen haikeuden tunne. Onhan tämä nyt toki yhden aikakauden loppu.

Punakanelien ensisato jäi seuraavien kerättäväksi.
Monet ovat myös kyselleet, miksi ihmeessä lähdemme niin kivasta kodista. Mutta mitäpä sitä ei ihminen unelmiensa eteen tekisi. On unelmia, joita emme koskaan voi saavuttaa, mutta toisaalta on myös unelmia, jotka voimme - miksi siis emme niitä tavoittelisi. Uusi väliaikainen kotimme on ahdas ja kuuma, mutta silti meillä kummallakin on ollut vahvasti sellainen tunne, että suunta on oikea. Istuessamme eilen illalla iltaa kavereiden terassilla uudella kotipaikkakunnallamme oli olo, kuin oltaisiin vihdoin tultu kotiin.

Kun tänään lähden...
Nyt kun tavarat on pikku hiljaa saatu paikoilleen ja elämäkin ehkä asettumassa taas uomiinsa, on pian aika polkaista raksaprojektia käyntiin toden teolla. Sitä odotellessa...