Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

lauantai 30. toukokuuta 2015

Kodinkoneita ja kiintokalusteita

Tänään Anoppi ja Appiukko tulivat taas avuksi ja pienen "hikipintaan" siivousurakan jälkeen rupesimme laittamaan paikoilleen keittiön koneita. Jääkaappi ja pakastin sujahtivat paikoilleen varsin kivuttomasti (tai no ehkä yksi väliin jäänyt sormi taisi olla). Varsinainen yllätys sen sijaan paljastui, kun avasimme uunin paketistaan. Paketissa nimittäin luki, että kyseessä on Electroluxin uuni, mutta sisältä paketista paljastuikin AEG:n uuni. Kodinkoneethan tulivat siis meille keittiötoimituksen yhteydessä Topi-Keittiöiden kautta. Kun osti viisi kodinkonetta, sain minkä tahansa uunin kaupan päälle, ja tietysti valitsin ominaisuuksiltaan mahdollisimman monipuolisen AEG:n uunin. En tosiaankaan ole mikään himokokkaaja, mutta kun kerta ilmaiseksi saa :) No tilauksen jälkeen minulle ilmoitettiin, että kyseistä uunia ei enää saa ja sen korvaava malli on saatavissa vasta myöhemmin. Ehdottivat, jos antaisivat tilalle Electroluxin vastaavilla ominaisuuksilla varustetun uunin ja hintakompensaationa hiukan paremman keittotason. Ilmoitin tämän olevan ok. Siksi yllätys olikin melkoinen, kun paketista ilmestyi AEG:n uuni (johon oli muuten liimattu Electroluxin uunin mallinumerokilpi). Netistä löysin kyllä tuon AEG:n uunin mallin, mutta en mistään suomenkielisiltä sivuilta. Suomenkielistä ohjekirjaakaan siihen ei ole saatavissa. Uunista lähtikin hämmentynyt kysely keittiömyyjälle. Minulle on sinänsä ihan sama, onko uuni AEG vai Electrolux, kunhan siinä on ne ominaisuudet, jotka alun perin valitsemassani mallissa. Mikro on AEG, joten siinä mielessä AEG:n uunikin olisi yhteneväisempi ilmeeltään. Uuni nyt kuitenkin nostettiin paikoilleen - olihan se jo avattu paketista, mutta ei kuitenkaan vielä ruuvattu kiinni, jos menee vaihtoon.

Kodinkoneet paikoillaan.

Älkää pelästykö, jääkaappi ja pakastin eivät ole siniset :) Emme integroineet muita kodinkoneita kuin tiskikoneen, joten jääkaapiksi ja pakastimeksi valikoituivat rosteriset Electroluxin koneet. E-lux siksi, että vain niihin sai polkimella avautuvan oven. Meillä oli jo entisessä talossa polkimella avautuvat jääkaappi ja pakastin, samoin kuin tässä väliaikaisessa asunnossa. Olemme jo niin tottuneet polkemaan jalkaa jääkapin ovella, ettei muuta osaa kuvitellakaan :)

Minä tuhrasin tänään monen monta tuntia asentaen pakastimen vieressä olevaan komeroon vetolaatikoita. Kyseinen komero tulee meillä todennäköisesti toimittamaan astiakaapin virkaa. Kiskojen asentaminen oli yllättävän tuskastuttavaa, sillä ruuvin reikiä ei ollut valmiina, vaan kaikki piti itse mittailla ja mallailla. Sattuipa minulle pieni mittavirhekin, eikä syvien laatikoiden väleistä tullut nyt ihan samansuuruiset, mutta mitäs pienistä. Jos joku kysyy, näin oli tarkoituskin. Komeroon tuli siis yhteensä kolme syvää ja kaksi matalaa vetolaatikkoa. Muuten vaikuttaa ihan pätevältä, mutta eivät mahdu tulemaan ulos komerosta, vaan ottavat kiinni oven saranapuoleen. Topi-Keittiöillä näin kyllä ihan livenä tällaisen yhdistelmän eikä siinä ollut vastaavaa ongelmaa. Laitoin tästäkin viestiä keittiömyyjälle. Josko ongelma ratkeaisi erilaisilla saranoilla...

Vetolaatikot komerossa

Kodinhoitohuoneeseenkin saatiin tänään ensimmäiset kalusteet eli pyykkikomero ja sen viereen matala komero ja laatikko. Tuo pyykkikomero vaatii vielä vähän kikkailua, sillä pyykkikuilu pitäisi tosiaan saada tuotua yläkomeron läpi alakomeroon. Kuilu ei vaan valitettavasti osu ihan oikeaan kohtaan välipohjassa ja vaatii siis jonkinmoisen ohjurin. Tämän kanssa saadaan siis kyllä vielä raapia päätä kerran jos toisenkin.

Kodinhoitohuoneen ensimmäiset kalusteet.

Meille piti tulla kodinhoitohuoneeseen samanlainen taso kuin keittiöönkin, mutta 30 mm paksuna (keittiössä 40 mm). Jostain syystä kodinhoitohuoneeseenkin tullut taso oli 40 mm. Ajattelimme, ettei se haittaa, koska tuo paksumpi taso on oikeastaan hienompi. Tänään asentaessa huomasimm kuitenkin, että eihän tuohon ikkunan alle mahdu kuin 30 mm taso. Keittiössä oli ilmeisesti ollut sama ongelma, mutta siellä asentajat olivat ratkaisseet sen lyhentämällä kaikkia muovisia sokkelijalkoja. Kodinhoitohuoneeseen meillä tulee kuitenkin metalliset näkyville jäävät sokkelijalat, joten niitä ei noin vaan lyhennellä. Pitänee siis kuitenkin laittaa taso vaihtoon :(

Muutamia osia kalustetoimituksista myös edelleen uupuu. Ei varmastikaan olla ainoat, joilla on ongelmia näiden kiintokalusteiden kanssa, mutta jotenkin näin loppumetreillä ei vaan enää jaksaisi säätää.  Saa siis ihan mieluusti antaa tässä kohdin vertaistukea. Menikö teillä kaikki kiintokalusteiden kanssa kuin Strömsössä?

Loppuun on vielä pakko laittaa pari kuvaa harvinaisen siististä takaterasistamme sekä myös ah-niin-ihanan-tasaisesta pihasta.
Takaterassi siivottuna
Takapihaa takaterassilta kuvattuna.
Takapihaa takaterassilta kuvattuna.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Ihana piha

No ehkä tuo ihana ei ihan vielä ole täysin oikea sana kuvaamaan meidän pihaa. Mutta se kuvaa hyvin sitä tunnetilaa, joka valtasi mielen nähdessäni äsken Siipan lähettämät kuvat. Hommat rupeavat olemaan valmiina ja kaivuri on pikku hiljaa poistumassa toisille työmaille. Tältä meillä siis näyttää nyt:

Tallin nurkalta katsottuna.
Pyörätien suunnasta katsottuna.
Etupihaa

Meillä oikeasti on takapiha eikä vain epämääräinen kasa joutomaata ja kivenlohkaretta. Tätä on niin odotettu! Nyt kyllä melkein tekisi mieli tilata multakuorma, vähän pensaita ja muutama puun taimi. Niin ja tietysti pari kasvimaalaatikkoa. Vähän jotain kivaa kivikkokasvia tuohon etupihan pengerrykseen. Aijai, kun multasormi syyhyää... Mutta pakko yrittää malttaa vielä hetki mielensä - ensin on saatava talo sisältä valmiiksi! Voi kuinka odotankaan, että pääsen tallustelemaan tuonne omalle pihalle ja katselemaan ympärilleni. Maisema on kuitenkin muuttunut melkoisesti sitten viime vierailun.

Tässä vielä hiukan muistin virkistykseksi kuvaa muutaman viikon takaa, ettei ihan pääse unohtumaan lähtötilanne:


torstai 28. toukokuuta 2015

Ensimmäiset vesikalusteet paikoillaan

Minä olen taas maannut kotona vällyjen välissä pari päivää niistäen samalla aivojeni viimeisiäkin rippeitä pihalle. Miten sitä olikaan taas ehtinyt unohtaa, kuinka kurjaa on olla kipeä, vaikkei viime kerrasta ole kulunut kauaakaan. En tiedä, ollaanko ainoat raksaajat koko maan päällä, joilla tämä homma ottaa näin lujille. Ollaan nimittäin kumpikin oltu tämän raksailun aikana hurjasti normaalia enemmän kipeinä. Ei ollenkaan ole tavallista tällainen viides flunssa yhdeksän kuukauden aikana -tahti.

Mutta onneksi hommat raksalla etenevät minun sairasteluista huolimatta. Putkari oli tänään käynyt laittamassa meille vessanpöntöt ja suihkut. Siippa lähetti kuvia raksalta. Ei voi olla enää muutto ihan hirveän kaukana, jos talossa on jo vessanpöntöt!



Alakerran vessaan ja yläkerran kylpyhuoneeseen meille tosiaan tuli Ido Seven wc-istuimet. Ihan siis tuo pehmeäkantinen perusmalli tuplahuuhtelulla. Olisin halunnut ostaa sen hiukan korkeamman (seniori)mallin, mutta hinta oli sen verran arvokkaampi, että tuo tavallinen saa riittää. Alakerran kylpyhuoneeseen tuli myöskin Idon Seven istuin mutta sinne valikoitui kova äänettömästi sulkeutuva kansi. Ja tuonnehan tosiaan tuli myös Idon matala seinäelementti. Kuten tuosta jälkimmäisestä kuvasta voi huomata, kylppäri kaipaisi kyllä kuumeisesti myös siivoojaa...

Alakerran kylpyhuoneen suihkut oli myös asennettu. Nehän ovat Hansgrohen Raindance Select 300 Showerpipe -mallia. Suihkulautanen on tosiaan 30 cm leveä, vaikka kuvassa näyttää näköjään melkein pikkuruiselta.


Alakerran kurakkoon oli myös ilmestynyt hana. Siihen valitsin ihan perushanan, eli Oraksen Safiran, johon tuli lisävarusteena ejektorijuoksuputki ja kuraharja. Ejektorijuoksuputki on siis sellainen, joka toimii samalla idealla kuin bide-käsisuihku eli kun kuraharjan painikkeesta ei paineta, vesi tulee juoksputkesta ja painiketta painettaessa kuraharjasta, eikä mitään erillisiä vaihdinvipuja tarvita. Näin ainakin oletan/toivon. Kuvittelin kyllä tilanneeni kaikki mahdolliset vesikalusteiden nippelit ja nappelit, mutta näköjään olin kuitenkin unohtanut seinäpidikkeen kuraharjalle.


Kaivurikin on saatu taas kuntoon (tai vaihdettua toiseen) ja hommat pihalla etenevät myös. Takapiha alkaa siis tasautumaan ja kivipengerryskin näyttää jo valmiilta :)


Siippa on tehnyt kodinhoitohuoneen kattoa ja yläkerran lattiaa, joten meidänkin hommat etenevät kyllä. Eipä silti taideta uskaltaa irtisanoa vuokra-asuntoamme vielä kesäkuun loppuun...

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Heleää helluntaita

Näkymä takapihaltamme alkaa pikku hiljaa avautumaan ja pihaa "koristanut" kivikasa on madaltunut jo melkoisesti. Tosin mittelössä kaivurin kanssa pihamme otti erävoiton 1-0, sillä kaivuri oli hajonnut ja nyt se nököttää takapihallamme takaluukku auki odottamassa huoltoa/jotain osia/pois kuskausta/tuomiopäivää/mitä lie... Tässä kuitenkin muutama kuva todisteeksi kaivurin tähänastisista aikaansaannoksista.

Tältä näytti takapihalla ennen kuin kaivuri tuli. Kutsuva eikö?
Tältä näytti parin päivän urakoinnin jälkeen.
Näkymä terassilta. Tuohon tulee ehkä joskus kasvimaa :)
Tallin taus on jo putsattu.
Kivipengerrys tallin takana muotoutuu.
Metsänpohja on saanut hiukan siipeensä.

Perjantaina meille tulivat liukuovikomerot, enkä malttanut pitää niistä näppejäni erossa, vaan minun oli ihan pakko ruveta kasaamaan eteisen komeroa. Paikalleen sitä ei vielä saatu, sillä pystyttäminen yksin ei onnistu (komero on 260 cm korkea!) ja Siippa puuhasi kodinhoitohuoneen katon koteloinnin kanssa. Olen muuten noita kalusteita kasaillessani huomannut, että vaikka Ikean kalusteita aina moititaan siitä, että ovat niin tuhannen pieninä osina, niissä on sentään kunnolliset kokoamisohjeet mukana. Toisin on noissa meidän kiintokalusteissa ja liukuovikomeroissa. Aikaa menee ihan hirmuisesti siihen, että pähkäilee, miten mikäkin pitää laittaa ja millä ruuvilla. Kiintokalusteiden mukana tuli myös muutamia osia, joista minulla ei ole hajuakaan, minne ne on tarkoitus laittaa/käyttää. Arvaile siinä sitten kaikenlaisten listojen ja rimojen kanssa, ovatko kovinkin olennaisia ja tärkeitä...

Eteisen komeroon laitoin jo kaikki hyllynkannattimet ja korien liukukiskot paikoilleen, joten enää ei periaatteessa tarvitse kuin ruuvata päätylevy seinään ja ruveta liittämään osia yhteen.

Eteisen komeron osat

Vihdoin saimme myös tartuttua tuohon kohdinhoitohuoneen kattoon. Sinnehän joutui rakentamaan kotelon ilmanvaihtokanavien vuoksi. Siippa sellaisen puuhastelikin. Minä puolestani kittailin jo hiukan kipsilevyn koloja. Sitten vaan (viimeisiä !) paneeleita asentamaan.

Kodinhoitohuoneen kattokotelo

Kuvassa vasemmassa reunassa on siis pukeutumistila ja siihen kohtaan koteloon tulee paneelikatto samoin kuin kurakon kohdalle kotelon oikeaan, kuvan ulkopuolelle jäävään reunaan. Sen sijaan tuohon keskiosaan tulee koko matkalle komeroa, johon laitetaan ylätäyte, joten sille osalle ei ilmeisesti tarvitse laittaa lainkaan kattoa.

Tuntuu, että tällä hetkellä raksalla olisi ihan hirveästi kaikkea tehtävää. Jotenkin minun on samalla ihan kauhean vaikea tarttua mihinkään, kun kaikki tuntuu vaativan enemmän tai vähemmän nyhertämistä, eikä valmista tunnu tulevan millään. Minä kun niin haluaisin saada aikaiseksi jotain valmista ja mielellään heti eikä huomenna tai viikon päästä. Vaikea vaihe siis menossa tällaiselle kärsimättömyyden kuningattarelle.

No, siivoaminen ei onneksi lopu ja siinä saa ainakin hetken nähdä työnsä tuloksia. Siivosinkin tänään pitkästä aikaa takaterassin, joka oli ihan täynnä kaikenlaista paneelin ja listan pätkää sekä sahanpurua. Imuroin myös alakerran, sillä keittiön asennuksen jälkeistä pölyä tuntui olevan edelleen joka paikka täynnä, vaikka moneen kertaan on jo lakaistu tässä välissä. Olen jo aika moneen kertaan ehtinyt ajattelemaan, että nyt kun tämä vaihe saadaan ohitse, ei pölyä ja likaa pitäisi enää tulla näin paljoa. Ensimmäinen kerta oli silloin, kun seinät saatiin levytettyä ja siivosin purua sekä kipsilevy- ja villapölyjä pois. Näiden jälkeen on siistimpää. Erehdyin. Tuli tasoitustyöt ja tasoitepölyä oli kaikkialla. Mutta onneksi tämän jälkeen helpottaa. Erehdyin. Tuli laatoitustyöt ja laastipölyä oli kaikkialla. Mutta tämän jälkeen varmasti helpottaa. Erehdyin. Tuli katon asennus ja mdf-pölyä oli kaikkialla. Mutta sen jälkeen ei tule enää mitään. Erehdyin. Tuli keittiön asennus ja kalusteiden sahauspölyä oli kaikkialla. Enää en uskalla sanoa yhtään mitään, sillä jotain tulee varmasti...

torstai 21. toukokuuta 2015

Se on palannut!

Kaivuri nimittäin! Miten iloiseksi voikaan pieni ihminen tulla nähdessään ison koneen kauhomassa oman pihan perukoilla. Kivikasa takapihalla on madaltunut hirmuisesti ja näkymät takaterassiltakin alkavat pikku hiljaa aueta. Illalla raksalle mennessämme kaivurimies asetteli juuri paikoilleen pengerryskiviä tallin takana.

Kivipengerrys muotoutuu tallin taakse.

Pakko muuten todeta ihan aiheen ulkopuolelta, että tuli ikuistettua tuohon yllä olevaan kuvaan ihan järjettömän kaunis vihreys. Minä niin tykkään tästä kevään vaaleanvihreästä, on niin ihanan raikas.

Mutta palataan vielä hetkeksi kaivuriin. Kaivurin möyrinnän myötä palautui mieleen viime syksy - mielikuva ja sen mukana tunne siitä, miten mahtavaa olikaan nähdä kaivuri tontilla ihan ensimmäistä kertaa. Koko projekti muuttui kertaheitolla konkreettiseksi - siihen asti oli vain suunniteltu, mietitty, pähkäilty, piirretty ja pyöritelty papereita. Tästä voi verestää muistoja. Hurjasti on mahtunut näiden kaivurikäyntien väliin ja vaikka paljon on vielä tekemistä, jotenkin koko projektia taaksepäin katsellessa silti tuntuu, että taidetaan kuitenkin olla jo voiton puolella.

Muutakin jännää. Meille asennettiin tänään ensimmäinen väliovi. Jouni käväisi raksallamme pitkästä aikaa ja neuvoi Siippaa muun muassa ovien asennuksessa. Tämä yksi vessan ovi toimi nyt mallikappaleena ja muut ovet laitetaan paikoilleen ihan itse sitten, kun lattiat on ensin saatu asennettua kaikkialle.


Välioviksi meille lopulta tosiaan valikoituivat Mattioven massiivirakenteiset Line-malliston 1-peiliset ovet muutamaa lasiruudullista väliovea lukuun ottamatta, joihin valittiin ovet Mattioven Arki-mallistosta. Ovien painikkeet ja peitelevyt pitäisi jossain vaiheessa käydä myös hankkimassa. Kun vaan tietäisi, millaiset...

Siippa sai yläkerran parketin asennuksen siihen vaiheeseen, että piti saada minun työhuoneen ja yläkerran parketit osumaan oviaukossa yhteen, jotta oviaukkoon ei tarvitsisi laittaa kynnystä. Ja hienostihan nuo natsasivat, eli rivit olivat edenneet kummassakin tilassa samaan tahtiin :)


Minä nyhräsin tänään ikkunoiden kanssa. Kävin nimittäin läpi kaikki talon ikkunat. Huomasin jo talvella yhden ikkunan karmissa ikäviä naarmuja ja samaisen ikkunan ulkopokan avauspainike oli vääntynyt rikki. Tein silloin reklamaation ikkunasta ja sovimme ikkunafirman kanssa, että vika ja mahdolliset muut siihen mennessä ilmenneet viat tullaan korjaamaan myöhemmin keväällä. Ikkunamies on tulossa ensi viikolla, joten listasin häntä varten kaikki puutteet/virheet ja olin aika yllättynyt siitä, miten paljon niitä lopulta oli. Suurin osa tosin ehkä ratkeaa vain saranoita säätämällä. Ja vähänkö muuten olisi jo tehnyt mieli ruveta pesemään noita ikkunoita, sillä ovat kyllä kaikki enemmän ja vähemmän ryönäisiä. Mutta ei ihan vielä...

Kärävältä käytiin tänään ottamassa mittoja saunan lauteisiin. Lauteet luvattiin meille ihan viimeistään juhannukseksi, mutta saattavat tulla jo huomattavasti aiemmin. Sauna ainakin siis valmistuu kesäkuussa :)

Huomenna taitaa olla raksavapaa ilta. Kotonakin pitäisi nimittäin yrittää ehtiä välillä vähän siivota ja pestä pyykkiä.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Operaatio pyykkikuilu

Jo kauan ennen talomme rakennuspuuhien aloittamista mietin, miten kätevä olisikaan pyykkikuilu kaksikerroksisessa talossa. Sellaisen halusinkin tulevaan taloomme, jos vaan joskus kaksikerroksiseen taloon päätyisimme. Asuntomessuilla olen nähnyt useanlaisia viritelmiä ja osa on ollut kaikkea muuta kuin käteviä. Niinpä talomme pohjapiirrosta hahmotellessani tavoitteeni olikin saada meille pyykkikuilu mahdollisimman kätevästi ja käytännöllisesti. Ja kun yläkerran vaatehuone tuli suoraan kodinhoitohuoneen yläpuolelle, niin mikäs olisikaan ollut sen parempi sijoituspaikka pyykkikuilulle kuin vaatehuoneen nurkka. Pyykkikuilu piirrettiin meillä siis jo ihan pohjapiirroksiin ja sitä varten jätettiin aukko yläkerran lattiavaluun. Kuilua pitkin vaatteet solahtavat sitten kätevästi suoraan kodinhoitohuoneen pyykkikaappiin, joka on pesukoneen lähettyvillä.

Tänään oli aika ruveta hiukan enemmän pohtimaan kyseisen kuilun käytännön toteutusta. Ihan ensiksi jouduimme puhkaisemaan aukon välipohjaan. Kipsivalun allahan meillä on kipsilevy ja sen alla harvalaudoitus. Pyykkikuilun kohdallakin oli edelleen kipsilevy ja tuo laudoitus, joten niistä piti pätkäistä palat pois.  Myös kodinhoitohuoneen katon koolauspuu piti poikkaista, jotta putki mahtuu. Minä yritin noita ensin sahailla, mutta turhauduin ihan totaalisesti sahan hitauteen, ja jouduin huutamaan Siipan apuun, jolla on enemmän kärsivällisyyttä tuollaisissa hommissa. Menin itse siivoamaan siksi aikaa...

Aukko välipohjassa

Itse pyykkikuiluksi meillä valikoitui lopulta 315 mm paksuinen iv-kanavaputki. Ei ehkä kaikkein kaunein, mutta koska putki jää kokonaan piiloon, ei ulkonäöllä ole niin merkitystä. Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut askarrella putki esimerkiksi kipsilevystä, mutta koettiin se jotenkin turhan hankalaksi. Varsinaiset pyykkikuiluputket taas ovat ihan hirmuisen kalliita ainakin verrattuna tuohon ihan tavalliseen iv-kanavaputkeen. Siksi siis kierresaumattu iv-kanavaputki, joka vaikuttaa ihan kelpo materiaalilta tuohon tarkoitukseen. Suoraa iv-putkea myytiin vain kolmen metrin pätkissä, joten Siippa joutui lyhentämään putkea melkoisesti.

Putken sahausta

Vaatehuoneen päähän putkeen tuli 90 asteen käyrä. Halusin pyykkikuilusta nimittäin mieluummin edestä kuin päältä täytettävän. Putki on tarkoitus koteloida vaatehuoneessa kokonaan piiloon ja suuaukkon tulee vielä lähtökaulus ja eteen jonkin sortin luukku.

Putki mallailtuna paikoilleen vaatehuoneessa.

Siippa aloitteli tänään myös yläkerran aulan ja minun työhuoneen lattiaa. Nuo ovatkin viimeiset isot tilat ylhäällä, joissa vielä ei ole lattiaa. Vaatehuoneestakin parketti vielä puuttuu, mutta sielläkin ensimmäiset rivit on jo tehty. Eipä siis aikaakaan, kun päästään jo alakerran lattian kimppuun :)


Loppuja kalusteita myös jo kovasti odotellaan, samoin sisäportaita, joiden pitäisi tulla tällä viikolla.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Keittiön asennus jatkuu

Viikonloppu meni muissa merkeissä, mutta pikaisesti ehdittiin kuitenkin illalla poikkeamaan raksalla siivoamassa. Tältä näyttää keittiössä nyt:

Keittiö toisen asennuspäivän jälkeen.

Tasot olivat kuin olivatkin tulleet perjantaina - nehän eivät siis alun perin ehtineet maanantaina tulleeseen toimitukseen, eikä tehtaalta oltu varmoja, ehtivätkö vielä perjantaiksikaan. Tasot oli jo asennettu lieden taakse nurkkaan tulevaa palaa lukuun ottamatta. Sähkärin pitää nimittäin käydä ennen sitä tekemässä hiukan sähkövetoja, tai muutoin sähköpistoke jää tuonne nurkkakoteloon mottiin.


Liesitaso oli asennettu paikoilleen.

AEG:n induktiotaso

Laatikoiden vetimetkin oli jo saatu kiinnitettyä. Samoin tiskikone oli nostettu koloonsa, mutta siitä puuttuu vielä kalusteovi. Allaskin oli liimattu paikoilleen, mutta siitä en nyt tajunnut ottaa kuvaa. Tasona meillä on 40 mm paksu suorareunainen laminaattitaso, jonka pinta jäljittelee sahattua puuta.


Tykkään ihan hirmuisesti tuosta tasosta. Se on niin hieno. Muutoinkin olen kyllä todella tyytyväinen tuohon keittiömme ulkoasuun. Kalusteet sointuvat lisäksi hyvin yhteen lattialaatan kanssa.

torstai 14. toukokuuta 2015

Keittiö ja sauna muotoutuvat

Kiva, kun on näitä arkivapaita. Tänäänkin saatiin nimittäin Siipan kanssa paljon aikaiseksi raksalla. Keittiön asennus oli aloitettu eilen ja näky oli kyllä sen mukainen, että jotain on tehty. Kuistissa ensimmäisenä vastassa oli nimittäin metrin korkuinen kasa muovi- ja pahviroskaa. Keittiö, eteinen ja kodinhoitohuone oli täynnä purua ja kaikenlaista muuta muhjua. Ihan ensimmäisenä sainkin siis tarttua harjaan ja rikkalapioon sekä jätesäkkiin. Siippa asensi parkettia makuuhuoneeseen sillä aikaa, kun minä siivosin alakerrassa. Siivoilun jälkeen otin muutamia kuvia tulevasta keittiöstämme.



Keittiön nurkkaan oli tehty lastulevystä kotelo lieden taakse tulevaa tasoa sekä seinälle tulevaa liesituuletinta varten. Olin itse asiassa hiukan yllättynyt, että nuo kotelot kuuluivat keittiötoimitukseen. Kuvittelin nimittäin, että ne pitää itse askarrella, mutta nyt itselle askarreltavaksi jää vain kotelon yläosa (kotelo ei ulotu kattoon asti) sekä tietysti tasoitus ja maalaus.

Lähikuvassa keittiön valkotamminen ovi

Kun Siippa oli saanut makuuhuoneen lattian (jälleen viimeistä riviä vaille) valmiiksi, siirryimme saunan pariin. Olimme jo tiistaina aloitelleet saunan seinien paneloinnin ja tänään teimme sen loppuun. Sauna onkin nyt lauteita sekä ikkuna- ja ovilistoja vaille valmis. Tai no toki kiuas pitää myös asentaa, mutta se odottelee jo valmiina autotallissa :)


Paneelit ja nurkkalista

Saunan panelointi onnistui varsin mainiosti ja saunasta tuli kyllä melkoisen ihana. Tykkään kovasti tuosta valitsemastamme leveästä paneelista ja lämpöpuun tuoksu on huumaava. Nyt ei muuta kuin lauteita tilaamaan :)

Lopuksi aloitimme vielä vaatehuoneen parketin asennuksen laittamalla kolme ensimmäistä riviä. Laskeskelin, että parketista on nyt hitusen yli kolmasosa asennettu. Etenee se (vaikkei ehkä ihan niin nopeasti kuin tarvitsisi)!

Viikonloppu meneekin tällä kertaa ihan muissa merkeissä, joten seuraava raksapäivitys tulee oletettavasti aikaisintaan ensi viikon alkupuolella. Hyvää loppuviikkoa kaikille!

maanantai 11. toukokuuta 2015

Kalusteet tulivat taloon...

...tosin vasta pakkauksissaan ja keskelle olohuonetta. Tältä siellä nyt näyttää:



Hyvä siis, että itse sekaan mahtuu. Tai no itse asiassa ei oikein mahtunut tuonne olohuoneeseen, jonne kaikki tavarat oli kasattu. Ei kyllä käy kateeksi keittiöasentajaa, jonka pitää ruveta tuolta kaivamaan keittiöön kuuluvia osia... Siippakin huokaisi helpotuksesta tavaramäärän nähtyään, ettei tuota tarvitse itse ruveta ihan ensimmäisenä perkaamaan ja asentamaan. Vaikka tavaraa oli paljon, tasot näyttivät kyllä puuttuvan. Niistä laitoin heti viestiä keittiömyyjälle. Myös liukuovikomerot puuttuvat vielä tästä satsista, sillä ne tulevat eri paikasta ja heillä on toimitukset aina parittomina viikkoina, eli niitä odotellaan sitten ensi viikolla. Toivottavasti olohuoneeseen on tullut siihen mennessä tarpeeksi tilaa, jotta saadaan uusi lasti mahtumaan jonnekin.

Tehtiin tänään kiukaan tuennat valmiiksi. Minä hakkasin lovetukset taltalla ja vasaralla ja Siippa viimeisteli puukolla. Tuli kyllä hakattua samalla itseäkin käsille useampaan kertaan, ja kädet on varmaan huomenna ihan mustelmilla :( Lovetusten valmistuttua sahasin tukivanerit oikeaan mittaan ja Siippa kiinnitti ne. Tiimityöllä homma hoituu :)



Koolauspuihin tehtiin siis venerin paksuinen lovi, johon laitettiin 18 mm havuvaneri laudetuiksi. Alalaude pitää tukea koko matkalta ja ylälaude nurkista. Koska vaneria kuitenkin oli ylimääräistä, teimme ylälauteellekin tuen koko matkalle. Kyllä nyt pitäisi pysyä lauteiden seinässä, vaikka vähän isompikin äijäkööri siellä kerralla istuu :)

Viimeistelimme vielä studion parketin viimeistä lautariviä vaille valmiiksi. Viimeinen rivi pitää kaventaa, joten se tehdään sitten joskus, kun jaksaa virittää sirkkelin ulos. Levitin jo alusmattoa palan matkaa makuuhuoneeseen, johon ajattelimme laittaa vielä kolme riviä parkettia illan aikana. Laskelmien jälkeen tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että ensimmäinen rivi pitää kaventaa eli sirkkeliä olisi tarvittu heti. Siinä tuli kipuraja vastaan ja päätimme lähteä kotiin.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Näin asennetaan liimaponttiparkettia

Nyt se alkoi, kauan odotettu parketin asennus nimittäin. Päätimme jo aiemmin, että aloitamme asennuksen yläkerrasta ihan jo siksikin, että siellä on enemmän tilaa. Alakertaan on tulossa huomenna keittiökaappien armeija, joten senkin vuoksi oli järkevää aloittaa parketin asennus yläkerrasta, ettei uusi parketti heti kolhiinnu. Päädyimme aloittamaan urakan Siipan studiohuoneesta, koska se on iso ja selkeä. Parketiksihan meille valikoitui lopulta Timberwicen hiottu ja öljyvahattu Rustic Pyhä. Kyseessä on erikoiserä, jossa on käytetty jotain erilaista raakamateriaalia kuin noissa Timberwisen ykköslaatuisissa parketeissa, ja parketti onkin leveydeltään sentin normaalia kapeampi (175 mm). Erikoiserä tuo on myös siitä syystä, että kuosi ja väriyhdistelmä on sellainen, jota Timberwise ei normaalisti valmista, vaikkakin Vintage Pyhä on erittäin lähellä tuota. Lisäksi parketissa on lukkopontin sijaan vanhanaikainen liimapontti ja lajitelmaan kuuluu useamman pituisia parketteja. Nuo kaikki yhdessä hiukan saivan jännittämään, miten asennus mahtaa sujua, miltä lattia tulee näyttämään ja onko pinta kuitenkin ihan ok. Tämä parkettierä saatiin kuitenkin niin paljon ykköslaatuista edullisemmin, ettei maltettu olla tarttumatta kiinni tarjoukseen. Parkettia meille tulee kuitenkin reilut sata neliötä.

Ihan ensimmäiseksi imuroin huolella lattian ja poistin lastalla parit kuivettuneet maalikökkäreet. Sen jälkeen levitin lattialle Timberwisen oman parketin alle tarkoitetun alusmaton, joka toimii samalla sekä kosteussulkuna että äänieristeenä. Matto on pari milliä paksu, pohjassa on muovi ja päällysosa on soluvuovia. Alusmatto limitettiin itsensä kanssa noin 15 sentin matkalta.

Alusmaton asennus

Tässä kohdin Siippa astui kehiin ja varsinainen parketin asennus saatiin käyntiin. Parketille piti jättää noin 10 mm liikkumavara seiniin. Ensimmäinen rivi aloitettiin laittamalla naaraspontti seinään päin ja latomalla vasemmalta oikealle. Ensimmäinen rivi tarvitsi liimata vain päätyponteista.

Ensimmäinen rivi

Tämän jälkeen aloitettiin toinen rivi ensimmäisestä rivistä jääneellä palalla. Jatkossa liimaa laitettiin aina päätypontin lisäksi naarasponttiin pinnan puolelle. Tässä kohdin huomasimme tehneemme amatöörimokan, sillä ensimmäisen ja toisen rivin saumat tulivat liian lähelle toisiaan ja parketit elivät hakatessa ihan liikaa, eikä saumoja saanut oikein siistiksi. Hyvä lukea ohjeesta siinä kohdin, kun laudat olivat jo kiinni toisissaan, että vierekkäisten lautojen liitoskohtien pitää olla vähintään 50 cm päässä toisistaan. No asialle ei ollut valitettavasti enää tuossa kohdin mitään tehtävissä, koska niin tiukasti parketit nappasivat kiinni toisiinsa - kun ne kerran oli kiinni hakattu, ei niitä enää millään toisistaan irrottanut. Niinpä vahingosta viisastuneina otimme uudenlaisen jaotuksen kolmanteen riviin. Huone oli nyt sen mittainen, että hukkapaloja ei valitettavasti voinut välttää, mutta onneksi varsin lyhyillä hukkapaloilla selvittiin.

Kolme riviä valmiina

Kolmen rivin jälkeen liimausten piti antaa kuivua pari tuntia, ennen kuin lattiaa pääsi jatkamaan. Tämä siksi, että seuraaville riveille saadaan tasainen alku, kun alkurivit eivät pääse enää nitkumaan. Tässä välissä Siippa kävi sahailemassa eilen kesken jääneitä saunan koolauksia ja minä rupesin siivoamaan olohuonetta. Huomenna maanataina on tosiaan tulossa kiintokalustetoimitus ja olohuoneeseen piti saada raivattua tilaa kalusteille. Vaikea mieltää, miten paljon niitä kalusteita nyt onkaan tulossa ja miten paljon ne tarvitsevat tilaa. Toivottavasti mahtuvat olohuoneeseen...

Parin tunnin tauon jälkeen jatkettiin. Asennuksessa käytettiin apuna asennuspalikkaa, -rautaa, vasaraa ja kiiloja. Sekä tietysti sitä liimaa. Siippa lyhensi parketit oikeaan mittaansa pistosahalla. Toki tähän olisi voinut käyttää esim. jiirisirkkeliä, mutta pistosaha oli kaikkein helpoin tuoda yläkertaan :)

Siippa asentaa

Studiohuoneen lattia saatiin päivän aikana paria riviä vaille valmiiksi. Oviaukon ja kynnyksen kohdan tekeminen pitää vielä konsultoida joltakin ennen kuin siihen rupeaa. Homma ei lopulta ollut ollenkaan niin hankala, kuin mitä olimme kuvitelleet/pelänneet. Hankalin osuus oli melkein työasento - kyykkiminen kun on yllättävän raskasta puuhaa ainakin tällaisille "ei enää ihan nuorille".

Lopuksi oli tietysti ihan pakko päästä vähän tassuttelemaan valmiilla lattialla ennen kuin heitin päälle suojapaperit.

Tassuttelua

Tykkään kovasti tuosta lattiasta. Parketin lankkumaisuus ja nuo viisteet ovat ihanat. Tykkään myös värisävystä ja ylipäänsä tuosta hiukan rouheasta kuosista kitattuine oksankohtineen ja halkeamineen. Asennuskin onnistui varsin helposti liimapontista huolimatta. Saumat eivät tosin osuneet säännönmukaisesti ihan samoille kohdille, koska parketit eivät olleet ihan tasamittaisia, mutta eipä tuolla kai niin väliä - tuskin niitä kukaan niin tarkkaan katselee ja sitä paitsi lattioilla on yleensä mattojakin. Mitäs tykkäätte? Minusta se on ihana!

Valmista pintaa

Ps. Värisävyistä kuvissa en mene takuuseen, sillä jouduin hiukan säätämään kuvien valoisuuksia. Sävy on kuitenkin vaalean ruskea, joka taittaa vahvasti harmaaseen.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Paneelipuuhissa

Jälleen pitkä raksapäivä takana. Tänään saatiin paljon aikaiseksi (vaikkei se kuvissa paljolta näytä).

Minä eristin eilen illalla saunan katon loppuun ja folioin sen umpeen. Siippa kävi hakemassa saunan paneelit. Saunamyyjä oli kysellyt, koska pääsisivät mittailemaan saunaa lauteita varten. Samalla olivat kyselleet myös, missä vaiheessa talo muutoin on. Kun Siippa oli sanonut, että kovasti toivoisimme pääsevämme juhannukseksi muuttamaan (mikä taitaa olla toiveajattelua), saunamyyjä oli sanonut, että saunomaan ainakin pääsette viimeistään silloin. Käyköhän siis niin, että talostamme ensimmäiseksi valmistuu sauna ;) Noiden puheiden innoittamina päätimme jatkaa puuhastelua saunan parissa. Siippa aloittikin päivän saunan koolauksilla. Minä sahasin ensin sopivan mittaiset koolaupuut ja rupesin sen jälkeen tusaamaan pukeutumistilan seinäpaneelin kanssa.

Pari ensimmäistä paneelia meni varsin kivuttomasti, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Suurin osa paneeleista oli todella kieroja ja viimeistelynaulaimen naulat eivät riittäneet pitämään niitä kiinni. Piti vaihtaa naulainta ja siirtyä hakasiin, joilla sain kierotkin paneelit kiinni - tosin joihinkin kohtiin piti laittaa aika monta hakasta varmuuden vuoksi. Tämäkään paneeli ei valitettavasti ollut sellaista, että sen olisi saanut piilonaulattua, vaan hakaset jäivät näkyviin ponttiuraan. Mutta ihan sama, kunhan on kiinni. Muutaman paneelin kanssa tarvitsin Siipan apua ja urakoitiin oikein kunnolla, että saatiin ne ponttiin. Tuo seinäpahanen osoittautui siis hurjan paljon vaikeammaksi ja ennen muuta tuskastuttavammaksi kuin olin ikinä uskonut. Aika monta kirosanaa nimittäin pääsi suusta. Mutta voitettiin kuin voitettiinkin se lopulta. Tältä se nyt näyttää:

Pukeutumistilan paneeliseinä



Ihan kiva, eikö? Tästä kuvakulmasta ei nyt yhtään näy, että paneelit on käsitelty helmiäishohteisella maalilla, mutta kyllä niissä silti vähän hohdetta on, kun oikeasta suunnasta katsoo.

Saunan koolaukset

Seuraavana oli vuorossa saunan katon panelointi. Saunapaneeleiksi meille tuli siis 140 mm leveä thermohaapapaneeli.

Saunan katto

Paneelin väri on lämpimän ruskea. Jos olisin voinut, olisin ehkä valinnut jonkin muun värin, mutta en voinut, sillä haju ratkaisi valinnassa. Voi kunpa olisin voinut ikuistaa tänne tuon lämpökäsitellyn haapapaneelin tuoksun. Se on ihana! Olen aina asuntomessuilla ihastellut noita lämpökäsitellystä puusta tehtyjä saunoja ja nimenomaan niiden tuoksua. Ja nyt meille on tulossa samanlainen, jei! Mitenköhän pitkään tuo tuoksu noissa kestää?

Muistettiin jopa tehdä kiuaslediä varten reikä kattoon ja vetää piuhakin valmiiksi :) Katon paneloinnin jälkeen olisi vuorossa laudetukien asennus. Niitä varten tosin pitää loveta noita koolauspuita. Laudetuet tehdään 18 mm vanerista siten, että tukipuu kiertää alalauteen kauttaaltaan ja ylälauteen kohdalle se laitetaan nurkkiin. Koolauspuiden loveaminen ei vaan ollutkaan ihan pikku juttu ja siinä kohdin loppui kestävyys ja työkalukin (=puukko) hajosi. Päätettiinkin lähteä välillä käymään kotona saunassa ja nukkumassa.

Siippa muuten laittoi eilen alakerran kylppäriin listat paikoilleen. Onnistui tosi hienosti - on minulla taitava mies :)

Kylpyhuone listoitettuna