Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Vastoinkäymisten viikko

Olin päättänyt jo etukäteen, että pidän blogini yleisilmeeltään positiivisena mutta kuitenkin totuudenmukaisena. Nyt on kuitenkin pakko hiukan pyörtää päätöstään, ja tehdä tällainen valitus/tunteenpurkauspostaus, sillä viikkoon on mahtunut vastoinkäymisiä toisensa perään ja nyt on vasta keskiviikko!

Maanantaina tein hiukan laskelmia ja tulin siihen tulokseen, että budjettimme kanssa liikutaan nyt ihan kipurajalla tai ehkä se on jo jopa ylitetty. Tästä syystä jouduimme tekemään päätöksen, että tästä eteenpäin lähestulkoon kaikki loppuhommat raksalla jo sovittuja urakoita lukuun ottamatta yritetään tehdä omin voimin. Lattialaatoitukset ja seinälaatoitusten viimeistelyt toki jätetään ammattilaisille, mutta muun kanssa on yritettävä selvitä itse. Joten ei muuta kuin opettelemaan, miten rakennetaan sauna, paneloidaan katto, sahataan listojen jiirit siististi, asennetaan keittiö ja väliovet jne. Ongelma ei varmastikaan ole siinä, etteikö osattaisi. Meillä ei kuitenkaan kummallakaan ole peukalo keskellä kämmentä (ja minä olen kasvanut Remontti-Reiskan oppeja seuraten :). Ongelma on aika - töiden ohella tulee tekemään todella tiukkaa rutistaa aikaa kaikkeen edellä mainittuun ja mainitsemattomaan.

Seuraava vastoinkäyminen tuli eilen, kun iv/kvv-urakoitsijamme ilmoitti, että hän ei voi enää tehdä urakkaa loppuun henkilökohtaisista syistä. Siltä osin tipahdimme nyt siis ihan tyhjän päälle. Jostain pitäisi äkkiä saada urakoitsija hoitamaan tuo homma kunnialla loppuun. Ja tietysti kohtuuhinnalla. Mikä ei ehkä ole ihan helppo nakki.

Tänään huomasin, että maanrakennusyrittäjämme yritys on asetettu konkurssiin maaliskuun alussa. Kivivalli takapihaltamme ei siis ehkä ihan hetkeen liikahda mihinkään. Pihan viimeistely ja tasaaminen on meillä vielä lähestulkoon kokonaan tekemättä. Siihenkin hommaan pitäisi siis ilmeisesti löytää jostain uusi tekijä. Maanrakennusmies oli kyllä Siipalle ilmoittanut viikonloppuna, että voivat koska tahansa tulla tekemään homman loppuun, mutta mitään ei sitten sanonut tuosta konkurssista. Nopeasti ehkä olisi syytä toimia ennen kuin kaivuri realisoidaan alta. Meidän onneksemme meillä ei ole firmalta saatavia - ainoastaan keskeneräinen urakka. Harmittaa vaan, jos tuokin menee säädöksi. Ja tuskin silloinkaan lisäkustannuksilta vältytään :(

Tämän hetken tunnelmat ovat siis varsin apeat ja raksalla työt seisovat. Kauhulla odotetaan, mikä tai kuka kaatuu seuraavaksi. Siippa on parhaillaan hullun kiireinen omien töidensä kanssa, ja minulla ei ole autoa, jotta pääsisin edes ostamaan maalia...

Kuva Pinterest

11 kommenttia:

  1. Budjettiongelmat (=ylitykset) taitavat olla aika tuttuja useimmille rakentajille/rakennuttajille... Jollain ihmeellisellä tavalla niistä kuitenkin useimmat selviävät. Tosin olen kuullut niistäkin, jotka ovat joutuneet myymään melkein valmiin talon kun mikään muu ei ole auttanut. Teillä on kuitenkin aika hyvä suunnitelma takataskussa. Päälle malttia ja antaa aikataulun vaikka paukkua alkuperäisestä, ei se niin vaarallista ole (jos vaan ei tarvitse aivan keskeneräiseen muuttaa).

    Meilläkin budjetti ylittyi ja reilusti. Ylitys oli melkein kuusinumeroinen, joten ihan pienestä ei puhuta. Vaan onneksi pankki arvostaa korkojen maksajaa - meillä rahotuspohja oli onneksi kunnossa. Me kun ei pystytty paikkaamaan budjettia oman työn osuutta lisäämällä, elämäntilanne ei sitä sallinut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Ei tässä nyt tosiaan talon myyntiin vielä tarvitse sentään ruveta ;) Harmittaa vaan, jos muutto viivästyy, mutta ei se nyt toki mikään varsinainen ongelma ole sekään, sillä vuokra-asuntomme on kuitenkin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Budjetin ylityksessä ei meillä onneksi puhuta sentään noin hurjista summista kuin teillä, mutta harmillisiahan ylitykset aina on. Olen yrittänyt tiukasti pysyä budjetissa, mutta jotenkin nyt loppumetreillä ei enää ole oikein mitään, missä pystyisi tekemään korjausliikkeitä, jos toisaalla menee yli. Ja sisustusmakunikaan kun ei ole ihan sieltä halvimmasta päästä...

      Poista
    2. Me oltiin aika tarkkana kyllä sisustusmateriaaleissa. Vaan ei meilläkään ihan niillä halvimilla matskuilla menty. Tosin ei kalleimmillakaan. Kallein neliöhintainen sisustusmateriaali oli keittiön-ruokailutilaan tullut lukkoponttivinyyli (muistaakseni n. 47 euroa//neliö), mutta oleskelutilojen lattioissa tyydyttiin laminaattiin, tosin otettiin kyllä se sitten 33-käyttöluokan matskuna, joka nosti hinnan yli 25 euron/neliö. Laatat olivat siinä 16-30 euroa neliö, mutta käytettiin kyllä pari tonnia koristelaattoihin, jotka maksoivat kappaleelta jopa yli sen, mitä saman sarjan peruslaatta maksoi neliöltä. Noh, olohuoneen tapetti oli kyllä kanssa aika arvokas (Cole&Sonin tapetti, jonka rullahinta yksittäin hankittuna oli siinä 100 euron luokkaa, tosin ei kyllä maksettu niin paljon, kun ostettiin kerralla isompi erä muutenkin tutuksi tulleesta liikkeestä).

      Sisustusta nyt ei kerta kaikkiaan nyt ihan nollabudjetilla voi tehdä, mutta niihin kyllä saa kaadettua lähes rajattoman määrän rahaa. Meillä pysyi sentään jossain järjellisissä rajoissa sisustusmateriaaleihin mennyt raha. Ei tehty sentään niinkuin yhdessä talossa, että hankkivat olohuoneeseen parketin, joka maksoi suunnilleen 100 euroa/neliö ja päälle vielä pilasivat sen ensimmäisellä siivouskerralla pesemällä väärällä pesuaineella...

      Poista
    3. Sen haluaisin vielä sanoa, että ei mekään kyllä tuon kokoista budjetin ylitystä tavoiteltu (ei kai kukaan sitä tee), vaikka osa kyllä johtui ihan omista valinnoista - esimerkiksi ulkovarasto ei ollut alkuperäisessä budjetissa, mutta tuli selkeästi halvemmaksi rakentaa heti eikä myöhemmin. Mut onneksi siitä ei tullut ongelmaa.

      Poista
    4. On muuten tosi mielenkiintoista seurata teidän projektianne, meillekin nimittäin tuli Kannustalo. Muokattu Vihervaara 151. Budjetin ylitys ei kyllä ollut todellakaan Kannustalon vika, vaikka Kannustaloa pidetäänkin kalliina rakentaa. Meille Kannustalo teki nimittäin edullisimman tarjouksen talopaketista. Ja katua ei tarvinnut. Meidän talon tarina löytyy Kannustalon talotarinoista: http://www.kannustalo.fi/esittelyt/kuopio_1.html.

      Poista
    5. Meillä valitut laatat eivät olleet ihan halvimmasta päästä, mutta eivät kyllä lähellä kalleintakaan. Parketin kanssa on sama juttu, sitä tosin ei ole vielä hankittu. Tapettivalinnat ovat olleet varsin kohtuuhintaisia. Mutta ei meillä kyllä mitään ole valittu "halvinta mahdollista" periaatteella (paitsi teknisen tilan lattialaatat) vaan hyvin pitkälti mieltymysten mukaan kuitenkin yrittäen pitää jokin järki kädessä :)

      Kiva kuulla, että projektillamme on aktiiviseuraajia :) Kävin lukaisemassa teidän talon tarinan ja kivasti oli kirjoitettu. Löysin joitakin yhtymäkohtia meidän projektiinkin. Kyllä mekin ollaan Kannustaloon oltu todella tyytyväisiä eikä meilläkään ole budjetin ylitykset talofirmasta johtuneet (ehkä pikemminkin liian optimistisesti laaditusta budjetista ja Waimon kalliista mausta). Toki tuo meidän talomallimme ja erityisesti siis mansardikatto ei ollut lähtökohtaisestikaan se kaikkein halvin vaihtoehto, ja on vaatinut vähän enemmän näpertämistä myös sisäpuolisissa töissä.

      Poista
    6. Ei meidänkään talomallimme ollut halvin mahdollinen. Kuten tarinastamme luit, niin kolmionmuotoinen tonttimme yhdessä tilaohjelmamme kanssa aiheutti monta nurkkaa pohjapiirustukseen. Ja jokainen nurkka maksaa ylimääräistä. Eikä 1½-kerroksinen ole muutenkaan ihan halvin rakentaa.

      Tsemppiä! Tule hyvä talo, älä tule paha talo - maltti on valttia. Vaikka kyllä meilläkin välillä hermot oli aika kireällä, kun tuo budjetti venyi ja paukkui...

      Poista
  2. Vastoinkäymiset on kurjia. Ei ne asiat murehtimalla parane, vaikkakaan ei niitä asioita sivuuttaakaan voi. Asiat asioina siis ja nenä tuuleen.

    Talo valmistuu sitten kun se valmistuu ja muutto on sitten kun se on. :) Tsemppiä ja jaksamista todellatodella paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tänään oli jo parempi päivä, ja Siippa on parhaillaan maalikaupassa. Kyllä tämä taas tästä :)

      Poista
  3. No olipas hurjan paljon huonoja uutisia noin pieneen hetkeen, eikä se rakentaminen ollut aina helppoa meilläkään. Ja vaikka meillä meni loppupeleissä kaikki ihan hyvin (valmiusaste tällä hetkellä 96,1% ja puolisen vuotta jo asuttu), niin en minäkään kyllä tämän jälkeen enää rakenna yhtään mitään. Eikä tietysti tarvitsekaan, lopputulos oli hyvä - parempi kuin odotin, ja tässä nyt asutaan.

    Ongelmatilanteet ilmeisesti kuuluvat rakentamiseen, tai ainakaan ei tule itselläni mieleen kovinkaan montaa raksaprojektia, joka olisi sujunut alusta loppuun kuin Strömsössä ja ihan ilman ongelmia.

    Näin jälkikäteen - budjetin kestävyys tai sen reipas ylitys on ja oli ongelmista pahimpia. Meilläkin oli jo ihan alusta asti eli tonttiliittymien tekemisestä alkaen selvää se, että talo ei valmistu sillä rahalla mitä oli suunniteltu. Tosin ne tonttiliittymäasiatkin sitten saatiin lopulta sovittua, mutta vasta 2 vuoden viipeellä. Joten eipä siinä sitten rakentamisen aikana meilläkään muu auttanut kuin sopia lisälainasta, ja senkin saantiin liittyi vielä omat kommelluksensa, tässä linkissä lisää siitä...

    http://talo-rautio.talopaketti.fi/2014/01/25/laina-on-nyt-kaytetty/

    (luin tuon jutun vielä itsekin ja nyt pystyy jo itsekin ehkä vähän jo nauramaan sille kun hätäännyin nimittäin aivan oikeasti pankista saapuneesta sähköpostista, joka kyllä myöhemmin osoittautuikin olevan tietokatkoksesta johtuvaa, mutta en voinut olla siitä asiasta sillä hetkellä aivan varma kuitenkaan, vaan pelästyin että jospa pankki on tosiaan päättänyt laittaa rahoituksen poikki...)

    Mutta ei muuta kuin tsemppiä teille - periksi ei rakentamisen aikana pidä koskaan antaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tuossa varmaan eniten tuskaa aiheuttikin, kun kaikki ikävät uutiset sattuivat niin pienelle aikavälille. Mutta tilanne näyttää jo paljon valoisammalta. Rahat eivät ole vielä loppu, eikä pankista ole tullut mitään vastaavaa ukaasia kuin teille tuli (huh - olisi kyllä aiheuttanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä itsellekin), vaan kyseessä on puhtaasti varautuminen tulevaan. Lisälainasta ei ole vielä ollut tarvetta sopia ja toivon, että tällä etukäteisellä varautumisella siltä jopa kokonaan vältyttäisiin. Myös meillä tuli jo ihan alussa tonttiliittymämaksuissa melkoinen yllätys ja budjetin ylitys. Maansiirtomiehemme on suoraselkäinen ja reilu kaveri, joten jos hänellä vaan koneet on, tulee hän varmasti hoitamaan homman meillä loppuun. Ja uutta putkariakin on jo kyselty.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.