Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Heleää helluntaita

Näkymä takapihaltamme alkaa pikku hiljaa avautumaan ja pihaa "koristanut" kivikasa on madaltunut jo melkoisesti. Tosin mittelössä kaivurin kanssa pihamme otti erävoiton 1-0, sillä kaivuri oli hajonnut ja nyt se nököttää takapihallamme takaluukku auki odottamassa huoltoa/jotain osia/pois kuskausta/tuomiopäivää/mitä lie... Tässä kuitenkin muutama kuva todisteeksi kaivurin tähänastisista aikaansaannoksista.

Tältä näytti takapihalla ennen kuin kaivuri tuli. Kutsuva eikö?
Tältä näytti parin päivän urakoinnin jälkeen.
Näkymä terassilta. Tuohon tulee ehkä joskus kasvimaa :)
Tallin taus on jo putsattu.
Kivipengerrys tallin takana muotoutuu.
Metsänpohja on saanut hiukan siipeensä.

Perjantaina meille tulivat liukuovikomerot, enkä malttanut pitää niistä näppejäni erossa, vaan minun oli ihan pakko ruveta kasaamaan eteisen komeroa. Paikalleen sitä ei vielä saatu, sillä pystyttäminen yksin ei onnistu (komero on 260 cm korkea!) ja Siippa puuhasi kodinhoitohuoneen katon koteloinnin kanssa. Olen muuten noita kalusteita kasaillessani huomannut, että vaikka Ikean kalusteita aina moititaan siitä, että ovat niin tuhannen pieninä osina, niissä on sentään kunnolliset kokoamisohjeet mukana. Toisin on noissa meidän kiintokalusteissa ja liukuovikomeroissa. Aikaa menee ihan hirmuisesti siihen, että pähkäilee, miten mikäkin pitää laittaa ja millä ruuvilla. Kiintokalusteiden mukana tuli myös muutamia osia, joista minulla ei ole hajuakaan, minne ne on tarkoitus laittaa/käyttää. Arvaile siinä sitten kaikenlaisten listojen ja rimojen kanssa, ovatko kovinkin olennaisia ja tärkeitä...

Eteisen komeroon laitoin jo kaikki hyllynkannattimet ja korien liukukiskot paikoilleen, joten enää ei periaatteessa tarvitse kuin ruuvata päätylevy seinään ja ruveta liittämään osia yhteen.

Eteisen komeron osat

Vihdoin saimme myös tartuttua tuohon kohdinhoitohuoneen kattoon. Sinnehän joutui rakentamaan kotelon ilmanvaihtokanavien vuoksi. Siippa sellaisen puuhastelikin. Minä puolestani kittailin jo hiukan kipsilevyn koloja. Sitten vaan (viimeisiä !) paneeleita asentamaan.

Kodinhoitohuoneen kattokotelo

Kuvassa vasemmassa reunassa on siis pukeutumistila ja siihen kohtaan koteloon tulee paneelikatto samoin kuin kurakon kohdalle kotelon oikeaan, kuvan ulkopuolelle jäävään reunaan. Sen sijaan tuohon keskiosaan tulee koko matkalle komeroa, johon laitetaan ylätäyte, joten sille osalle ei ilmeisesti tarvitse laittaa lainkaan kattoa.

Tuntuu, että tällä hetkellä raksalla olisi ihan hirveästi kaikkea tehtävää. Jotenkin minun on samalla ihan kauhean vaikea tarttua mihinkään, kun kaikki tuntuu vaativan enemmän tai vähemmän nyhertämistä, eikä valmista tunnu tulevan millään. Minä kun niin haluaisin saada aikaiseksi jotain valmista ja mielellään heti eikä huomenna tai viikon päästä. Vaikea vaihe siis menossa tällaiselle kärsimättömyyden kuningattarelle.

No, siivoaminen ei onneksi lopu ja siinä saa ainakin hetken nähdä työnsä tuloksia. Siivosinkin tänään pitkästä aikaa takaterassin, joka oli ihan täynnä kaikenlaista paneelin ja listan pätkää sekä sahanpurua. Imuroin myös alakerran, sillä keittiön asennuksen jälkeistä pölyä tuntui olevan edelleen joka paikka täynnä, vaikka moneen kertaan on jo lakaistu tässä välissä. Olen jo aika moneen kertaan ehtinyt ajattelemaan, että nyt kun tämä vaihe saadaan ohitse, ei pölyä ja likaa pitäisi enää tulla näin paljoa. Ensimmäinen kerta oli silloin, kun seinät saatiin levytettyä ja siivosin purua sekä kipsilevy- ja villapölyjä pois. Näiden jälkeen on siistimpää. Erehdyin. Tuli tasoitustyöt ja tasoitepölyä oli kaikkialla. Mutta onneksi tämän jälkeen helpottaa. Erehdyin. Tuli laatoitustyöt ja laastipölyä oli kaikkialla. Mutta tämän jälkeen varmasti helpottaa. Erehdyin. Tuli katon asennus ja mdf-pölyä oli kaikkialla. Mutta sen jälkeen ei tule enää mitään. Erehdyin. Tuli keittiön asennus ja kalusteiden sahauspölyä oli kaikkialla. Enää en uskalla sanoa yhtään mitään, sillä jotain tulee varmasti...

2 kommenttia:

  1. Ihana tulee pihasta, tuo kivipengerrys on todella <3! Kauhulla odotan jo tuota siivoamisen määrää, ei tosiaan mitään lempipuuhaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin uskon, että pihasta tulee vielä joskus ihan kiva, vaikka tällä hetkellä välillä epäusko meinaakin vallata mielen noita kiviröykkiöitä katsellessa. Kaivuri seisoo edelleen :(

      Siivoaminen tosiaan on kyllä ihan loputonta, vaikka toisaalta syntyvä sotku kertoo vaan siitä, että hommat etenee ;)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.