Muuttotohinaa

Blogin hiljaiseloon on varsin looginen syy. Muutimme viime viikon torstaina. Omakotitalon sisällön pakkaaminen laatikoihin ja siirtäminen 57 neliöiseen kerrostalokaksioon ei ollut mikään ihan pikku juttu. Paljon tavaraa onnistuin onneksi myymään pois etukäteen, ja osan saimme säilöön sukulaisten nurkkiin, sillä emmehän me muuten mitenkään päin olisi mahtuneet uuteen kotiimme.

Itse muuttopäivä sujui ilman sen kummempia kommelluksia ja varsinainen muutto oli suoritettu alle neljässä tunnissa - kiitos tehokkaiden apureiden, jotka painostavasta helteestä huolimatta jaksoivat urheasti kantaa tavaroita. Ukkossadekin tuli onneksi vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tavarat olivat jo sisällä ja muuttoväellä ruokalautaset nenän edessä :)

Tältä näytti tilanne uudessa kodissamme muuttomiesten ja -naisten poistuttua paikalta.

Perjantain olimmekin kumpikin töissä, mutta lauantaina suuntasimme vielä vanhalle kodillemme suorittamaan loppusiivouksen. Tyhjyyttään vain kumisivat paikat siellä. Toivomme talon olevan hyvä koti uusille omistajille, vähintään yhtä hyvä kuin se oli meille.

Kerran jos toisenkin olen saanut vastata kysymykseen, eikö ole yhtään haikeaa muuttaa. Koko ajan olen sanonut, että eipä oikeastaan. Ja se on ollut totuus. Loppusiivouksen tehtyäni kiersin vielä kerran läpi puutarhani, katsoin maasta nousevia porkkanoita ja puussa olevia omenanraakileita. Siinä kohdin tuli tippa linssiin ja iski hetkellinen haikeuden tunne. Onhan tämä nyt toki yhden aikakauden loppu.

Punakanelien ensisato jäi seuraavien kerättäväksi.

Monet ovat myös kyselleet, miksi ihmeessä lähdemme niin kivasta kodista. Mutta mitäpä sitä ei ihminen unelmiensa eteen tekisi. On unelmia, joita emme koskaan voi saavuttaa, mutta toisaalta on myös unelmia, jotka voimme - miksi siis emme niitä tavoittelisi. Uusi väliaikainen kotimme on ahdas ja kuuma, mutta silti meillä kummallakin on ollut vahvasti sellainen tunne, että suunta on oikea. Istuessamme eilen illalla iltaa kavereiden terassilla uudella kotipaikkakunnallamme oli olo, kuin oltaisiin vihdoin tultu kotiin.

Kun tänään lähden...

Nyt kun tavarat on pikku hiljaa saatu paikoilleen ja elämäkin ehkä asettumassa taas uomiinsa, on pian aika polkaista raksaprojektia käyntiin toden teolla. Sitä odotellessa...