Palaset loksahtelevat

Eilinen alkoi sillä, että lähdimme katsomaan yhtä vuokranelikkoa. Meillähän edelleen ei ollut mitään tietoa asunnosta ja talon pitäisi olla tyhjillään 10.8. Kyseinen vuokra-asunto sijaitsi kerrostalon kuudennessa kerroksessa ja hissi oli pieni ja kammottava (piti kahisevaa ääntä aina kerrosten välissä). Minua, jolle vanhoissa ahtaissa hisseissä matkustaminen aiheuttaa ahtaan paikan kammon, pelkkä ajatuskin kyseisessä asunnossa asumisesta puistatti siis jo ennen kuin olimme avanneet ulko-ovea. Asunto oli, hmm, no ei kovin kummoinen. Tilaahan siinä olisi ollut runsaasti, mutta ei oikein tehnyt mieli koskea mihinkään :( Jopa mies oli sitä mieltä, että asunnon kunnossa ei ollut kehumista, ja mies ei kyllä ihan vähästä hätkähdä. Muuton työläys pienestä hissistä johtuen rupesi myös arveluttamaan - edessä kun olisi kuitenkin kaksi muuttoa varsin pienellä aikavälillä. Meillä oli edelleen optiona viereisessä talossa oleva kolmio, mutta sitä pääsisimme katsomaan vasta parin päivän päästä. Päätimme kuitenkin kaiken uhalla ilmoittaa nelikon vuokraajalle, että katsomme vielä sen kolmion.

Kahviteltuamme hetken kavereiden luona suuntasimme pikapikaa kotiin ennen pankkiin menoa. Satuin vilkaisemaan vielä vuokraoven ja sinne oli ilmestynyt uusi kohde. Se oli tosin vain kaksio, mutta kuitenkin reilun kokoinen ja näytti erittäin siistiltä. Soitimme heti vuokranantajalle ja pyysimme päästä vielä samana päivänä katsomaan.

Mutta ensin pankkiin, jossa allekirjoitettiin kauppakirjat nykyisestä talostamme. Joten se on virallista nyt - talo ei ole enää meidän, me vaan hengataan siellä elokuun alkuun asti :)

Pankista suunnistimme katsomaan vuokra-asuntoa numero kaksi. Se osoittautui lähestulkoon aamupäiväisen asunnon vastakohdaksi. Siisti viidennen kerroksen kaksio vuonna 2007 valmistuneesta talosta tosi hyvällä sijainnilla. Hissikin oli reilun kokoinen kuten yleensä uudemmissa taloissa on tapana. Allekirjoitettiin vuokrasopimus saman tien. Ja kivi vierähti sydämeltä! Meillä on sittenkin katto pään päällä elokuun alusta lähtien. Vuokranantaja ja mies löysivät heti myös yhteisiä tuttuja - ovat olleet samassa työpaikassa, mutta eivät ihan samaan aikaan kuitenkaan. Hauska yhteensattuma :)

Ilta menikin sitten pohtiessa, mitä kaikkia huonekaluja saadaan mahtumaan uuteen asuntoon ja mitä taas tehdään niille, jotka eivät sinne mahdu. Varastotilan vuokraaminenkaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Mies hoiteli lisäksi päivän aikana muuttoon liittyviä asioita, kuten varasi muuttoauton ja kyseli kantajia. Päivä oli kaiken kaikkiaan jotenkin niin tapahtumarikas, että vietin oikein kunnon liskojen yön, kun pää kävi koko ajan ihan ylikierroksilla eikä uni tullut silmään kuin vasta joskus neljän jälkeen. Aamulla heräsin kaatosateen kohinaan ihan liian aikaisin.