Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

torstai 3. heinäkuuta 2014

Avaimet käteen

Tämä on hauska, vaikka toivonkin, ettei siitä tule meidän rakennusprojektin teemabiisiä ainakaan tarinansa puolesta.

Avaimet käteen (Arttu Wiskari)

En ostanut ees nauloja tai vasaraa, 
minä myönnän heikon puoleni. 
Taloja valmiinakin nykyään saa, 
heitin olan yli huoleni. 
Vältin toistamasta isien kaavaa, 
ne kaikki raksalta sai vatsahaavan, 
kun taidoillaan uhosi 
mielenterveyden tuhosi. 

Mä sorruin siihen ruotsalaiseen kopioon, 
oli muilla liian kallista. 
Myyjälle kerroin epävarma oon, 
sain alennusta autotallista, 
Miksen lukenut mä pientä fonttii? 
Ei kauppahintaan kuulunutkaan tonttii, 
perustuksia tai lupahakemuksia. 

Tän piti olla avaimet käteen ja jouluksi taloon, 
meni kunnolla käteen, syntyi hirveä haloo, 
jäi vain avaimet käteen, täytyy yksin tieni tarpoa, 
miksei enää ole Karpoa? 

Tän junaradan varrelta me ostettiin, 
peltotontti pilkkahinnalla. 
Kuukauden päivät maata nostettiin, 
ei pysy talo saven pinnalla. 
Onneks mulla vielä selkä joustaa, 
tästä suosta voittajana noustaan, 
kohta talvi on ja perhe koditon. 

Tän piti olla avaimet käteen ja jouluksi taloon, 
meni kunnolla käteen, syntyi hirveä haloo, 
jäi vain avaimet käteen, täytyy yksin tieni tarpoa, 
miksei enää ole Karpoa? 

Onneks kapee on toi Suomenlahti, 
sen takaa töihin löytyi Rauno ja Ahti.
Mut hävis mystisesti verokortit, 
kun satamassa aukes tullin portit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti